Teksti | Pasi Toivanen, lehtori Humak
Saavutettavuus on tätä nykyä entistä tärkeämpää digitaalisten sisältöjen tuotannoissa, joissa asiakaslähtöisyyden ja laadun merkitys kilpailutekijänä korostuu. Huonosti saavutettavat verkkosivut viestivät lähinnä osaamattomuudesta ja välinpitämättömästä vastuullisuuden puutteesta. Yksityisen ja kolmannen sektorin luovan alan organisaatioissa, joita lakisääteiset saavutettavuussäädökset eivät suoranaisesti koske, saavutettavuus on kuitenkin usein jäänyt vähemmälle huomiolle – tai ainakin saavutettavuuden parantamiselle on monessa alan organisaatiossa tarvetta.
Tarkastelen tässä artikkelissa saavutettavuutta lähinnä edellä mainittujen luovan alan yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden verkkosivujen kehittämisen näkökulmasta. Kirjoituksen kimmokkeena on Digimagia-hankkeen saavutettavuusauditointi, joka synnytti mielenkiinnon pohtia niitä käytännön keinoja, joilla luovan alan toimijat voisivat parantaa digitaalisten sisältöjensä käytettävyyttä ja siten myös parantaa kilpailukykyään.
Digimagian saavutettavuuden arviointi
Humanistisen ammattikorkeakoulun, Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus Muovan toteuttaman 2021–2023 toteuttaman luovan alan toimijoiden kehittämishanke Digimagian verkkosivustoille ja opetusmateriaaleille tehtiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta käytettävyys- ja saavutettavuusarviointi helmikuussa 2023. Arvioinnin taustalla oli tarve varmistaa hankkeen verkkoympäristön toimivuus kaikille käyttäjille mukaan lukien henkilöt, joiden äidinkieli ei ole suomi. Taustalla vaikutti myös 2016 voimaan tulleen EU:n saavutettavuusdirektiivin vaatimukset julkishallinnon ja julkisista varoista rahoitettujen organisaatioiden verkkosivustojen saavutettavuudesta (EU 2016). ESR-rahoitteinen Digimagia-hanke oli luonnollisestikin velvoitettu noudattamaan direktiivissä annettuja ohjeita. (Digipalvelulain soveltamisalasta ks. esim. AVI 2023.)
EU:n Saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että kaikilla käyttäjillä, mukaan lukien vammaiset ja lukemisesteiset henkilöt, on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää julkisen sektorin tuottamia verkkosisältöjä. Verkkosisältöjen tulee täyttää Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1 ‑ohjeistuksen vaatimukset vähintään AA-tasolla (World Wide Web Consortium 2018).
Direktiivin mukaan saavutettavuus huomioitava on vähintäänkin seuraavissa asioissa:
- Sivujen navigoinnin tulee olla selkeää ja ymmärrettävää.
- Tekstin tulee olla riittävän suurta ja selkeää, ja värit eivät saa olla häiritseviä.
- Sivuston toiminnallisuuden tulee olla käytettävissä myös näppäimistön avulla.
- Sisältöjen tulee olla helposti ymmärrettävissä myös esimerkiksi kuvien, videoiden ja äänen osalta. (Emt.)
Digimagian verkkosisältöjen käytettävyyden auditointiraportissa esitettiin yksityiskohtaisia ehdotuksia saavutettavuuden parantamiseksi. Parannusehdotukset oli eritelty yksilöidysti ja korjaamisen tarpeet oli luokiteltu tärkeysjärjestykseen. Koska asiakirja ei ole julkinen, en käy tässä artikkelissa raportin huomioita yksityiskohtaisesti läpi. Yleisesti totean kuitenkin, että raportissa ehdotettiin parannuksia muun muassa:
- yhtenäisen terminologian käyttöön verkkosivuilla
- verkkosivujen otsikointiin, fontteihin ja kontrasteihin
- videoiden luokittelun yhdenmukaistamiseen niin, että käyttäjä ymmärtää helposti, mitkä videot kuuluvat samaan sarjaan
- videoiden tekstitysten selkeyttämiseen, että katsojalle jää riittävä aika lukea tekstitys
- sivustolla navigoinnin helpottamiseen, että käyttäjällä on mahdollisuuteen muokata omia tehtäviään
- ohjeistusten selkeyttämiseen, että käyttäjä löytää heloposti kaikki sivuston tarjoamat palvelut ja toiminnot.
Uutta oppia auditoinnista
Digimagian verkkosisältöjen käytettävyyden arviointi oli hankkeen toteuttajille opettavainen kokemus, sillä auditointiraportti auttoi tekijöitä tunnistamaan tuotetusta runsaasta materiaalista saavutettavuuden kannalta sokeat pisteet. Usean asiantuntijan tuottamaan verkkoaineistoon syntyy helposti eroavaisuuksia ja epäyhteneväisyyksiä, jotka voivat vaikuttaa sisältöjen ymmärrettävyyteen. Ulkopuolisen saavutettavuuteen erikoistunut arvioija pystyy asiantuntevasti havaitsemaan ongelmalliset kohdat ja tekemään parannusehdotuksia seikoista, joita tekijät eivät itse huomaa.
Mitä saavutettavuusdirektiivi tarkoittaa ja ketä se koskee?
Vaikka EU:n saavutettavuusdirektiivi koskee vain julkishallinnon verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia, sen vaikutukset ulottuvat myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimintaan.
Saavutettavuuden huomioiminen on myös edellytys, kun yritykset ja kolmannen sektorin toimijat tarjoavat palveluitaan julkishallinnolle (Avi 2023a). Edelleen saavutettavuuden huomioiminen digitaalisissa sisällöissä on järkevää, koska se voi parantaa asiakaskokemusta, laajentaa organisaation käyttäjäkuntaa, ja viestii positiivisesti organisaation tasa-arvoa kannattavista strategisista arvoista.
On olemassa lukuisia oppaita, jotka käsittelevät verkkosisältöjen saavutettavuuden parantamista. Suoranaisesti luovan alan yritystoimintaa käsittelevää aineistoa on kuitenkin verrattain vähän. Yksi merkillä pantava taide- ja kulttuurialan saavutettavuutta käsittelevä teos on Carolyn Lazardin verkkojulkaisunanakin löytyvä kirja Accessibility in the Arts: A Promise and a Practice (Lazard 2019). Lazard pohtii, miten taide ja kulttuuri tulisi olla avointa ja saavutettavaa kaikille, myös vammaisille henkilöille. Kirjassa esitellään erilaisia saavutettavuusperiaatteita ja ‑käytäntöjä, kuten tekstin muokattavuutta, kuvien ja videoiden kuvailua, äänenvoimakkuuden tasaamista ja esteettömiä tapahtumia. Teos tarjoaa käytännön vinkkejä ja esimerkkejä siitä, miten taiteen tekijät, kulttuurilaitokset ja tapahtumajärjestäjät voivat parantaa saavutettavuuttaan ja tulla entistä avoimemmiksi ja inklusiivisemmiksi. Verkkosisältöjen saavutettavuus tarkoittaa Lazardilla esimerkiksi selkeää ja helppolukuista tekstimuotoista sisältöä, alt-tekstien (“alternative text” eli “vaihtoehtoinen teksti”) käyttöä kuvissa ja grafiikoissa sekä navigoinnin ja toimintojen suunnittelua esteettömäksi. Lisäksi Lazard painottaa, että verkkosivustojen tulee noudattaa kansainvälisiä saavutettavuusstandardeja, kuten WCAG 2.1 ‑ohjeistoa (World Wide Web Consortium 2018).
Seitsemän ohjetta saavutettavuuden parantamiseksi luovan alan ammattilaiselle
- Kirjoita selkeästi. Hyvä teksti on selkeää, ymmärrettävää ja informatiivista. Se on kirjoitettu kohderyhmän tarpeet ja tavoitteet huomioiden, ja sen tulee olla helppolukuista ja -selvää. Hyvä teksti käyttää sopivia sanoja ja ilmaisuja, ja se on muotoiltu niin, että se herättää lukijan kiinnostuksen ja pitää sen yllä. Hyvä teksti on myös oikeinkirjoitukseltaan ja kieliopiltaan virheetöntä. (Ks. esim. Kotus 2023) Lisäksi se voi sisältää esimerkkejä, kuvia tai muita havainnollistavia elementtejä, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään tekstiä paremmin.
- Käytä selkeitä ja helppolukuisia fontteja johdonmukaisesti. Selkeät ja helppolukuiset fontit ovat tärkeitä, jotta teksti on helposti luettavissa ja ymmärrettävissä. Hyvä fontti on tarpeeksi suuri, jotta teksti erottuu selkeästi taustasta, ja sen kontrasti taustaväriin on riittävä. Lisäksi fontin tulisi olla selkeästi luettavissa myös erilaisilla näytöillä ja laitteilla. Huomioi myös fonttien johdonmukainen käyttö ns. leipäteksteissä ja otsikoissa. (Selkokeskus 2023.)
- Suunnittele verkkosivujen värit ja kontrastit käyttäjäystävällisiksi. Varmista että tekstin ja taustan välillä on riittävä kontrasti, että myös heikkonäköiset ja värisokeat käyttäjät ymmärtävät sisällön. Toiminnallisuuksien tai tiedon esittämiseen ei saa käyttää pelkästään väriä. Esimerkiksi lomakkeen täyttövirheestä ilmoittamisessa ei riitä pelkkä punainen väri, vaan käyttäjälle tulee tarjota myös teksti- tai symboliperustainen ilmoitus. (Celia 2023a.)
- Tarjoa tekstiversion video- ja audiosisällöille. Videot ja audiosisällöt voivat olla hankalia seurata esimerkiksi kuulovammaisille tai kun ei ole mahdollisuutta kuunnella ääntä. Siksi on tärkeää tarjota mahdollisuus vastaanottaa sama sisältö tekstimuodossa. Tämän voi tehdä esimerkiksi tarjoamalla tekstityksiä videoille tai transkriptioita äänisisällöille. Tekstimuotoisen version tarjoaminen mahdollistaa sen, että kaikki käyttäjät voivat saada saman sisällön ja ymmärtää sen, riippumatta heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. (Avi 2023b.)
- Lisää alt-tekstit kuviin, taulukoihin ja grafiikkaan. Alt-teksti tarkoittaa lyhyttä kuvailutekstiä, joka kuvaa kuvan, taulukon tai grafiikan sisältöä, jos käyttäjä ei pysty näkemään kyseistä sisältöä esimerkiksi näkövammaisuuden tai teknisten rajoitteiden vuoksi. Tämä auttaa käyttäjiä ymmärtämään sivuston sisältöä ja parantaa sivuston saavutettavuutta. Hyvän alt-tekstin tulee olla lyhyt, ytimekäs ja kuvailla tarkasti kuvan tai grafiikan sisältöä. (Celia 2023.)
- Suunnittele verkkosivustolla navigointi helpoksi ja loogiseksi. Navigoinnin suunnittelulla tarkoitetaan verkkosivuston rakenteen ja käyttöliittymän suunnittelua niin, että käyttäjä pystyy helposti löytämään etsimänsä sisällön ja liikkumaan sivustolla selkeän ja johdonmukaisen polun avulla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi selkeää päävalikkoa, jossa on looginen sisältöryhmitys ja alavalikoita, jos tarpeen. Navigoinnin suunnittelussa kannattaa huomioida myös käyttäjien erilaiset tarpeet: esimerkiksi hakutoiminto on hyödyllinen silloin kun käyttäjä haluaa löytää tietyn aiheen nopeasti. Navigoinnista tulisi tehdä niin helppoa, että käyttäjä löytää etsimänsä nopeasti ja vaivattomasti. (Ks. esim. Cousins 2017.)
- Varmista mobiilisovellusten toimivuus erilaisilla mobiililaitteilla. Jos verkkopalvelusta on tehty erikseen mobiilisovellus, huomioi käyttöliittymän toimivuus eri laitteilla sekä mahdollisuus käyttää sovellusta ilman kosketusnäyttöä, esimerkiksi puheohjauksen avulla. (Mobiilisovellusten saavutettavuudesta enemmän ks. esim. W3C Advisory Board 2015.)
Lopuksi
Saavutettavuuden huomioiminen on nykyajan liiketoiminnassa tärkeä kilpailutekijä, joka mahdollistaa asiakaskunnan laajentamisen, parantaa palvelukokemusta ja kirkastaa brändin mainetta. Taiteellisten sisältöjen saavutettavuuteen sisältyy kuitenkin omat rajoituksensa. Fyysiset ja sensoriset rajoitukset sekä vammat voivat estää tiettyihin taidemuotojen täydellisen kokemisen: musiikki ei soi samalla tavoin kuurolle kuin kuulevalle; visuaalinen taide ei näy sokealle samoin kuin näkevälle; alt-teksti ei pysty koskaan täydellisesti ilmaisemaan sitä, mistä taidekuva kertoo. Monilla saavutettavuustoimenpiteillä ja teknisillä innovaatioilla voidaan kuitenkin laajentaa saavutettavuuden rajoja ja mahdollistaa, että mahdollisimman moni voi nauttia taiteesta ja kulttuurista omien mahdollisuuksiksensa mukaan.
Saavutettavuuden parantaminen luovalla alalla on jatkuva prosessi, joka edellyttää huolellista suunnittelua ja jatkuvaa kehitystä. Käyttäjäystävällisyys ja helppokäyttöisyys on syytä ottaa huomioon jo verkkosisältöjen suunnitteluvaiheessa, ja saavutettavuus tulisi pitää mielessä läpi koko sisällöntuotantoprosessin ajan. Erityisesti tekstin tuottajien, graafikoiden ja audiovisuaalisten sisältöjen luojien tulisi olla perillä saavutettavuuden periaatteista ja menetelmistä. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen saavutettavuuden arvioinnissa voi myös olla kannattavaa työn laadun varmistamiseksi.
Lähteet:
Avi 2023a. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Digipalvelulain vaatimukset. Soveltamisala: kuulummeko lain piiriin? Viraston verkkosivut. Viitattu 24.5.2023: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/soveltamisala-kuulummeko-lain-piiriin/
Avi 2023b. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus. Viraston verkkosivut. Viitattu 25.5.2023: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/videoiden-ja-aanilahetysten-saavutettavuus/
Celia 2023a. Saavutettavuuskirjasto Celian Saavutettavasti.fi-verkkosivut. Tiivistelmä väreistä ja kontrasteista verkkopalvelun saavutettavuudessa. Viitattu 29.5.2023: https://www.saavutettavasti.fi/kuva-ja-aani/varit-ja-kontrastit/
Celia 2023b. Saavutettavuuskirjasto Celian Saavutettavasti.fi-verkkosivut. Kuvien vaihtoehtoiset tekstit. Viitattu 29.5.2023: https://www.saavutettavasti.fi/kuva-ja-aani/kuvat/
Cousins, Carrie 2017. 10 Ways to Design Menus That Don’t Suck. Artikkeli verkkosivujen navigointivalikoiden suunnittelusta. Viitattu 25.5.2023: https://www.webdesignerdepot.com/2017/06/10-ways-to-design-menus-that-dont-suck/
EU 2016. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102. Viitattu 5.5.2023: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016L2102&from=FI
Kotus 2023. Kotimaisten kielten keskus. Millaista on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli? Kotuksen verkkosivut. Viitattu 29.5.2023: https://www.kotus.fi/ohjeet/hyvan_virkakielen_ohjeita/tekstien_parantamisen_lahtokohtia/millaista_on_asiallinen_selkea_ja_ymmarrettava_kieli
Lazard, Carolyn 2019. Accessibility in the Arts: A Promise and a Practice (Lazard 2019). Viitattu 5.5.2023: https://promiseandpractice.art/
Selkokeskus 2023. Selkojulkaisun ulkoasu. Selkokeskuksen verkkosivut. Viitattu 29.5.2023: https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkojulkaisun-ulkoasu/
World Wide Web Consortium 2018. Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1. Viitattu 5.5.2023: https://www.w3.org/TR/WCAG21/
W3C Advisory Board 2015. Mobile Accessibility: How WCAG 2.0 and Other W3C/WAI Guidelines Apply to Mobile. Viitattu 5.5.2023: https://www.w3.org/TR/mobile-accessibility-mapping/
