Teksti | Meri Lammi
Askeleet kaikuivat Aulangon puistoteillä, kun koulutuksen ammattilaiset kerääntyivät kevään valjetessa Suomen suurimman digitaalisen koulutuksen tapahtuman pariin. ITK-konferenssi järjestettiin Hämeenlinnan Scandic Aulangossa huhtikuussa 2023. Kolmipäiväinen tapahtuma sisälsi mielenkiintoisia puheenvuoroja, webinaareja ja workshopeja. Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtorit Petri Katajarinne ja Markus Suomi sekä Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus MUOVAn kehittämispäällikkö Miia Lammi kertoivat konferenssin puheenvuorossaan Digimagia-hankkeen valmennuskokonaisuudesta.
”Digimagia-hankeen idea lähti korona-ajasta, jolloin taide- ja kulttuuriala oli pulassa. Mietimme, millaisia digitaalisia ratkaisuja voisimme tarjota luovan alan yrittäjille, kuten kuvataiteilijoille tai muusikoille”, Katajarinne kuvailee.
Hankkeen tavoitteena on parantaa Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueen luovan alan toimijoiden ansaintamahdollisuuksia ja toimintavalmiuksia yhdistellen digitaalisuutta ja palvelumuotoilua. Hankkeeseen sisältyy palvelumuotoilun valmennusjaksoja ja verkkokurssi, joka pitää sisällään myös Digimagia -virtuaalioppimisympäristön. Hanke käynnistyi syyskuussa 2021 ja päättyy elokuussa 2023.
Moniulotteiset alustat oppimisen tukena
Uudenlaiset digitaaliset oppimisalustat nostavat suosiotaan. Tämä näkyi ITK-konferenssin ohjelmassa, joissa todettiin digitaalisten oppimisalustojen tulevan olemaan keskeisessä roolissa tekoälysukupolven kouluttamisessa. Opettaminen ja teknologiaan tutustuttaminen tulisi tapahtua jo nuorena. Tämä oli yksi aihealue, mitä Näkökulmia oppimisen tulevaisuuteen -paneelikeskustelussa pohdittiin.
”Teknologian oppiminen tulee alkaa varhaiskasvatuksesta ja tekoälyn pitää tulla tutuksi jo lapsena”, Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Mervi Airaksinen kertoo. ”Lapsilla on käsittämätön sopeutumis- ja oppimisnopeus”, Airaksinen jatkaa.
Digimagia-hankkeen virtuaalioppimisympäristö koostuu ThingLink-alustalle rakennetusta Digimagiamaasta, joka kannustaa käyttäjän itsensä kehittämiseen ja itsenäiseen oppimiseen. Ympäristön rakentamisessa on hyödynnetty VR-teknologiaa immersiivisuuden lisäämiseksi. Alustaa esiteltiin ITK-konferenssin puheenvuorossa. VR-teknologiaa nostettiin tapahtumassa esille myös muiden esitysten ja demonstraatioiden muodossa. Windows 11 -talossa esiteltiin moderneja teknologiaratkaisuja, joita voi hyödyntää myös käytännön työssä, kuten koneiden korjaamisessa.
”Digikehitys ei pysähdy, vaan muuttaa muotoaan”, Lammi toteaa.
Alojen välinen yhteistyö
ITK-konferenssissa yhteistoiminnallisen työskentelyn merkitys nousi myös esille. Digimagia-hankkeessa on hyödynnetty osaamisalueita eri aloilta. Tämä auttoi luomaan toimivan ja moniulotteisen kokonaisuuden. Hankkeen virtuaaliympäristöä on ollut mukana rakentamassa peliyritys Platonic Partnership. Näin ympäristöön saatiin mukaan peilillisyyttä.
”Otimme yhteiskehittämiseen mukaan ulkopuolisia toimijoita. Kävimme yhdessä läpi erilaisia vuorovaikutusalustoja ja testailimme niitä. Kokeillen kehittäen olemme vieneet asioita eteenpäin”, Lammi kertoo.
Muotoilun oppimissisältöjä on tuottanut Vaasan ammattikorkeakoulun muotoilun yksikkö Muotoilukeskus MUOVA. Hankkeen kokonaisuuden organisoinnista on vastannut Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke on työllistänyt kuluneiden vuosien aikana graafikkoja, muotoilijoita ja muita moniosaajia.
”Virtuaalioppimisympäristö sisältää esimerkiksi palvelumuotoilun ja liiketoiminnan kehittämisen sisältöjä. Tiimi on ollut joustava ja toiminut hyvin”, Suomi kertoo.
Ideoista konkretiaan
Tarve oppimisympäristön kehittämiseen ilmeni luovia aloja kurittaneen koronapandemian aikana, joka hankaloitti tai esti monen alan ammattilaisen työnteon tai elinkeinon harjoittamisen. Hankkeen loppupuolella voidaan pohtia, onko hankkeen avulla onnistuttu parantamaan alan toimintamahdollisuuksia ja uusien digitaalisten ratkaisujen systemaattista kehittämistä korona-ajan oppien pohjalta. Miten digitaaliset ratkaisut ovat helpottaneet yrittäjien arkea?
”Hanke on varmasti tarjonnut monelle oppia ja parempia toimintamahdollisuuksia”, Suomi kiteyttää.
ITK-konferenssissa katse suunnattiin kohti tulevaisuutta. Nykyisessä oppimisen tai opettamisen kulttuurissa ei olekkaan kyse digitaalisuuden ja analogisuuden vastakkainasettelusta, vaan osa-aluiden tasapainon löytämisestä. Tapahtumassa nousi esille, että paluuta vanhaan ei kuitenkaan ole enää tapahtumassa.
”Digitaaliset ratkaisut pysyvät tarjonnassa analogisten rinnalla, ja varmasti monin paikoin korvaavat nämä. Kaikilla aloilla ja kaikessa tekemisessä digitaalisuus ei kuitenkaan voi korvata ihmisen luovuutta”, Suomi toteaa.
Katso Digimagian puheenvuoro ITK-konferessissa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=zGfh8L9u-ZE
